Löytyykö läheltäsi metsikköä? Tutkimusten mukaan sinne kannattaa suunnata nyt, sillä metsässä oleskelu auttaa muun muassa laskemaan lihasjännitystä, verenpainetta ja sydämen sykettä. Tutkimusten mukaan metsän rauhoittava vaikutus ei yllä pelkästään kehoon vaan myös mieleen, sillä metsässä kävely auttaa vähentämään stressiä ja ahdistuneisuutta.
Metsä todellakin voi parantaa
Vaikka luonnossa oleskelun voima vaikuttaa eri tavalla eri ihmisiin, on varsin oikeutettua sanoa, että metsä voi todellakin parantaa. Tämä voima perustuu loogisesti metsän viehätykseen: jos pelkäät luontoa tai esimerkiksi karhuja tai susia, ei luonnossa liikkuminen välttämättä saa mieltäsi kovinkaan rauhaisaksi.
Tutkimusten mukaan metsässä oleskelun myönteiset vaikutukset voidaan nähdä jo varttitunnin jälkeen; tässä loistava uutinen kiireisille ihmisille! Tietysti mitä pidempään metsässä viihtyy, sitä selkeämpiä myös metsän rauhoittavat vaikutukset ovat. Vaikka tutkimustulokset ovat varsin positiivisia, on syytä painottaa tässä vaiheessa, että lisää tutkimustietoa hankitaan jatkuvasti.
On mielenkiintoista myös huomata, miten Suomessa tähän tietoon ollaan suhtauduttu. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on ryhtynyt tutkimaan, minkä tyyppinen metsä toimisi meille suomalaisille parhaana vaihtoehtona, niin kutsuttuna “terveysmetsänä”, jonka kautta luonnossa liikkumisen vaikutukset saataisiin mahdollisimman tehokkaasti esille. Terveysmetsä-termi on itse asiassa rantautunut Suomeen ulkomailta ja esimerkiksi Japanissa tätä konseptia on käytetty jo pitemmän aikaa erityisesti vanhemman väestön hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.
Luonto on ilmainen lääke, josta harvat lääkefirmat puhuvat
Vaikka odotamme lisää tutkimustietoa näiden tulosten vahvistamiselle, on varsin pätevää todeta, että luonto on ilmainen lääke, josta vain harvat lääkefirmat puhuvat. Kaupungistuminen, ilmansaasteet sekä ainainen kiire ja stressi ovat johtaneet siihen, että monet meistä tuntevat olonsa huonoksi sekä henkisesti että fyysisesti. Myös epätasapainoinen ruokavalio köyhdyttää ihmisten mikrobitasoja. Tästä mikrobiston köyhtymisestä taas voi löytyä syy esimerkiksi useiden eri allergioiden sekä astman, diabeteksen ja suolistosairauksien syntyyn. Itse asiassa on ehdotettu, että se altistaisi jopa Alzheimerin taudin riskin lisääntymiseen.
Tässä mielessä luonto antaa monipuolisen keinon hyödyntää metsän omia aineksia omassa ruokapyödässä. Marjat, sienet, kukat ja kalat ovat lähiruokaa parhaimmillaan. Ennen luonnonantimien maistelua kannattaa kuitenkin tutustua tarkemmin siihen, miten kyseiset ruoka-ainekset puhdistetaan ja valmistetaan oikeaoppisesti. Esimerkiksi sienten kohdalla on mielenkiintoista tietää, että yli 30 vuotta sitten tapahtuneessa Tshernobylin räjähdyksessä vapautunutta cesiumia löytyy edelleen metsiemme sienistä. Sienillä herkuttelua ei kuitenkaan tässä tapauksessa kannata välttää, sillä oikealla liottamisella sienistä saadaan puhtaampia kuin monista kaupan tuotteista.
Miten tehdä luonnosta osa päivittäistä elämää?
Metsän lähellä asuminen tietysti helpottaa tässä tapauksessa luonnossa liikkumista. On itse asiassa aika varmaa, että monet meistä luonnon läheisyydessä asuvista harrastavat enemmän tai vähemmän säännöllisesti luonnossa liikuskelua esimerkiksi lenkkeilyn, hiihdon tai kalastuksen parissa. Suuri kiitos kuuluu myös Suomen kaupungeille, sillä puistojen lisäksi jopa pääkaupungista löytyy hyvin lyhyiden kulkuyhteyksien päästä loistavia luontokohteita aina Lammassaaresta Nuuksioon.
Jos luontoon ei pääse liikuskelemaan joka päivä, olisi sille hyvä varata pieni hetki esimerkiksi vapaapäivinä. On täysin ymmärrettävää, että esimerkiksi kiireisinä arki-iltoina luontoon on vaikeaa ehtiä varsinkin, jos sitä ei löydy aivan kivenheiton päästä. Tässäpä loistava tekosyy esimerkiksi lauantain tai sunnuntain lenkille, joka kannattaa vaihteen vuoksi vaihtaa kovasta asfaltista pururadalle tai metsäpoluille. Itse asiassa metsässä juoksemisen on todettu parantavan tasapainoa ja rasittavan myös enemmän lihaksia epätasaisen maaston ansiosta.
Olennaista on toki, että jokainen kykenisi löytämään omanlaisensa tavan yhdistyä enemmän luonnon kanssa. Esimerkiksi pyörätuolilla liikkuvan tulee varmistaa, että luonnosta löytyy pyörätuolille soveltuvia reittejä. Toisella taas voi olla vaikeuksia kävellä ja toisella ei ole mahdollisuutta jättää lapsia kotiin. Näissä tapauksissa luonnossa liikkumisesta ei saisi tehdä “pakkopullaa”, mutta on hyvä ymmärtää, miten sen vaikutukset terveyteen voivat todellakin olla huomattavia. Happihyppelyn voi siis yhtä hyvin pitää 10 – 15 minuutin mittaisena. Tärkeintä on, että jokainen löytää oman tapansa nauttia luonnosta, oli se sitten luonnossa yöpyminen tai muutaman minuutin mittainen iltakävely.
